2006

Keravan ergomaratonilla kisattiin yksilöinä ja joukkueina

Perinteeksi muodostunut maratontapahtuma veti mukaan toistakymmentä soutajaa huhtikuun alussa Keravalla. Edellisen kerran Keravan Keupirtillä kisattiin 2004. Kahden vuoden tauko sai osallistujien veren virtaamaan entistä kuumempana.

Kovakuntoiset sisäsoutajat puhkuivat energiaa, mutta eivät ennakoineet uusia ennätyksiä startatessaan maratonille. Keupirtillä järjestetty tapahtuma oli järjestyksessään neljäs. Matkoina soudettiin maraton ja puolikas. Myös 100 kilometrin matka oli tarjolla, mutta sille ei kukaan uskaltautunut mukaan.

Maratonille oli ilmoittautunut neljä miestä: Jari Lampi ja Jukka Ketola Töysästä sekä Pekka Lundström ja Pentti Soini Keravan Urheilijoista. Parkanon Reijo Niemenmaa starttasi ainoana puolikkaalle maratonille. Seuraa ja hyvän vastuksen kovatasoisille miehille antoi Keravan Urheilijoiden kirkkoveneporukka. Joukkueurheiluun tottuneet soutajat muodostivat kaksi viestitiimiä, jolloin neljänkymmenenkahden kilometrin haaste saatiin tuntumaan saavutettavalta tavoitteelta. Kaksi kuuden hengen joukkuetta toi pirttiin säpinää ja hurjia kannustushuutoja.

Reijo Niemenmaa ylitti puolimaratonin maaliviivan ajassa 1.18.01. Sprinttimatkojen mestarille puolimaraton oli ensimmäinen lajissaan, joten ainakin miehen oma ennätys syntyi. Ympäri Suomea ja maailmaa kilpailuissa reissaava Niemenmaa on tähän asti panostanut enemmän lyhyisiin matkoihin. Nähdäänkö hänet tulevaisuudessa myös pitkän matkan karkeloissa? Sitä sopii toivoa. Sen verran kepeästi parinkymmenen kilometrin matka näytti taittuvan.

Jari Lampi ja Pentti Soini kellottivat saman ajan vielä puolimatkassa (1.21.00). Toisen puolikkaan aikana Lampi veti kaulan ja saavutti maalin 41 sekuntia ennen Soinia. Vierekkäin soutaneet kilpakumppanit saivat vetoapua toistensa mittarin näyttöjen seuraamisesta.

”Sen verran seurasin Soinin menoa, että sain jätettyä hänet taakseni. Pena on aika suulas kaveri ja arvelin, että olisin kuullut kakkossijasta pitkään”, myönsi monipuolisen urheilutaustan omaava Lampi.

Ennen starttia Lampi ennusti oman loppuaikansa. Mies tuntee kuntonsa hyvin, sillä loppuaika oli vain puolisen minuuttia parempi kuin hän arvioi (2.42.37). Yhdestä kahteen tuntia päivittäin ergoa omalla kuntosalillaan pyörittävän Soinin loppuajaksi kirjattiin 2.43.18. "Tässä vaiheessa kautta tärkeintä eivät ole ennätykset vaan se, että on terve ja kunto nousujohteinen", totesi ensi kesän parisoutukisoihin tähtäävä Soini.

Keravan Urheilijoiden Pekka Lundström otti selvän kolmannen sijan ajalla 2.54.13. Hän jäi harmittavat pari minuuttia kaksi vuotta aiemmin rankatusta ajastaan. Ensimmäistä kertaa Keupirtillä soutanut miesporukan kuopus Jukka Ketola pääsi maaliin hienosti ajassa 3.05.17. Jari Lampi olikin ylpeä ”kasvatistaan”. Pohjanmaan lakeuksilta on tulossa myös seuraava tulevaisuuden lupaus.

Vain hieman ennen Jukka Ketolaa maaliviivan ylitti KeU:n viestitiimit. Meerin jengi ja Elisan poppoo antoivat toisilleen kovan vastuksen viimeisille metreille saakka. Ensimmäinen tiimi oli maalissa 3.03.47 ja toinen kaksitoista sekuntia myöhemmin. Molemmissa tiimeissä souti yksi mies ja viisi naista.

Osanottajat olivat tyytyväisiä sekä tuloksiin että kilpailuolosuhteisiin. Myös huolto pelasi. Suorituksen jälkeen soutajia odotti lämmin sauna ja katettu pöytä. Adrenaliinin virratessa osallistujat lupasivat tulla tapahtumaan ensi vuonna uudelleen.

Toiset vannovat joukkueurheilun nimeen

Kekseliäisyyttä ei puuttunut, kun Keravan Urheilijoiden kirkkovenesoutajat päättivät ottaa osaa kovien miesten lajiin, ergomaratoniin. Koska kukaan ei pitänyt edes puolimaratonia houkuttelevana ajatuksena, päätettiin matka tehdä yhteistyönä. Viestijoukkueessa oli idean syntyhetkestä alkaen mukana jo viisi naista. Pienen kyselyn jälkeen joukkueen koko kasvoi kymmeneen. Vahvistukseksi mukaan pyydettiin vielä kaksi miestä ja näin saatiin aikaiseksi kaksi kuuden hengen joukkuetta.

Matka suunniteltiin soudettavaksi kahden kilometrin etapeissa. Pyrähdyksiä tuli siis kolme tai neljä soutajaa kohtaan. Järjestelyllä hullulta kuulostanut idea saatiin näyttämään järkevältä. Vaihdot sujuivat liukkaasti. Matka lyheni sitä mukaa, kun väsähtänyt soutaja korvattiin tuoreemmalla joukkuekaverilla. Omaa vuoroaan odottelevat kannustivat omia joukkuetovereitaan tai yksilösuorituksia tekeviä, tuskaiselta näyttäviä miehiä. 

Viimeisten kilometrien aikana vaihtoja tehtiin yhä tiiviimmin. Loppukiri oli kova molemmilla joukkueilla. Musiikin soidessa ja kavereiden hurratessa vierellä jokainen teki ainakin oman ennätysaikansa. ”En ole koskaan soutanut näin kovaa. Mutta hyvältä tuntui.”, tuumasi moni kovan kisan jälkeen. Saunassa joukkuejaot unohtuivat ja kaikki olivat taas yhtä iloista porukkaa.